Hitaasti mutta varmasti.

Tämä lanka ei ollut minun juttu.. tai no eihän siinä kait mitään vikaa ole. Mutta ideahan oli se että testasin lankaa ja lähinnä sen sopivuutta pojan villatakkiin. Tästä en lähde sitä tekemään ja siksi nämä sukatkin meinasi jäädä ufoiluksi.

Työkaverin tunika alkaa olla valmis, tai siis siinä vaiheessa että, ennenkuin sivusaumoja laitan yhteen tiukasti niin sovitellaan. Raglahihat kun on niin hihat kiinnitän etu- ja takakappaleisiin ja maanantai-iltana sovitellaan töissä. Jos on liian kapoinen niin on helppo lisätä leveyttä kun se on sellaista "sipulipussi" virkkausta. Hän kun kuitenkin haluaa että se on napakka ja ihonmyötäinen niin liian leveää en siitä ole tehnyt alkuunsa.
Kuvaa laitan kun se on lopullisesti valmis

Vauvan palapeiton paloja on valmiina 17, valkoisia 9 ja kukkakedosta 8. Toinen mokoma pitäisi vielä tehdä. Suunnittelin sitä tekeväni 35 palalla. 5x7